Thailand - day 9 (MHS)

Kirin eilen tämän blogin kanssa, joten nukkumaanmeno siirtyi hieman aiottua myöhemmälle. Olen yökukkuja, aina ollut. Ajatus luisti niin paljon paremmin yöllä. Toivottavasti olette nyt kuitenkin tyytyväisiä. Netti oli muutenkin poikki seuraavan päivän, joten hyvä, että vähän valvoin. Sähköposti teidän kuulumisistanne olisi kiva. Olen katastrofaalinen kirjoittamaan mailia, mutta vastaan yleensä paremmin.
Aamupäivä meni hyvin, vaikka hieman ehkä levottomasti oppilaiden osalta. Tulossa matka Chiang Maihin ja äiti tuli eilen ja... Kyllähän te tiedätte... Tapasin Virpi-Mariankin sitten lounaalla, jolloin söimme muuten Som Tamia. Ilmeisesti Etelä-Thaimaassa ruskettuu jokseenkin, jos haluaa – tiedoksi niille, jotka asiaa ovat epäilleet. Elina lähti iltapäivällä Chiang Maihin ja me päätimme nyt sitten ilmeisesti kai matkata maanantai-aamuna. Päätän sitten perillä, että miten tulen takaisin.
Perheen äidit ovat aina niin perheen äitejä. Heillä on tapana käsitellä asioita niin erityisellä tavalla. Se on melko huvittavaa, mutta myös todella mukavaa. Saan nyt toistaiseksi syödä heidän kanssaan, ettei tarvitse lähteä tuonne pelottavaan ulkomaailmaan ja liikenteeseen.
Lähdin illalla taas Katriinan kanssa ulkoiluttamaan Hania. Teimme melkein tunnin lenkin, jonka päätteeksi jäimme juttelemaan kirkkorakennuksen päätyyn. Vähän yli puolen tunnin kuluttua, tuli Kivisten auto mäkeä alas. He olivat huolestuneet, kun Katriina viipyi niin kauan. En silloin kun tulimme lenkiltä viitsinyt heti patistaa Katriinaa kotiin, vaikka nyt jälkeenpäin se olisikin ollut viisainta.
Virpi-Maria pelotteli minua kaikenlaisilla ötököillä ja käärmeillä aiemmin päivällä. Nyt löysin koulun kaapista ensimmäisen torakan. Niitä ei todellakaan ole ollut ikävä! Mutta ehkä menen nukkumaan niin jaksan huomenna nousta aikaisin ja saan ehkä nukuttua vähän säästöön sunnuntai-aamua ajatellen.

I was cathing up with this blog last night so went to bed a bit later than planned. I’m a night owl, always been. My mind was working so much better later in the evening. Hope you are happy now anyway. The Internet was down for the next day so I’m glad I did stay up. An email stating your news would be nice. I’m a disaster when it comes to writing emails but I usually reply much better.
The morning went well, though the girls were maybe a bit restless. There was a trip to Chiang Mai coming and mom had come home the previous day and… Well you know… I met Virpi-Maria at lunch – we had Som Tam by the way. Obviously you do tan in Southern Thailand if you want to – just for the suspicious minds to know. Elina left in the afternoon for Chiang Mai and we decided to travel on Monday, I guess. I shall decide there how and when I’m coming back.
Mothers are always the same. They have a habit to deal with thing in a motherly way. It’s amusing and also very nice. I get to eat with the family for now so I don’t have to go out to the scary world, traffic.
Katriina and I left to take Hani out in the evening. We walked for almost an hour and then ended up talking by the church building when we got back. A bit over half an hour later the family’s car arrived. They had gotten worried as Katriina had been away for so long. When we got back I didn’t have the heart to shoo Katriina home though now when I think about it, of course it would’ve been the wisest thing to do.
Virpi-Maria kept telling me these stories about bugs and snakes earlier today. Now I found my first cockroach in the school cupboard. I definitely did not miss those! But maybe I’ll go to bed now so I am up early tomorrow, well rested. And hopefully I’ll manage to store some sleep for the Sunday morning.