En voi uskoa, että on jo 3. päivä helmikuuta! Kukot herättivät minut kieunnallaan jossain tässä lähellä klo 00:57 viitisen minuuttia. Tungin korvatulpat syvälle korviin ja nukahdin uudelleen. Aamulla klo 7:30 heräsin, tällä kertaa tiskausääniin. Klo 08:08 alkoivat rummut ja sen jälkeen lähdettiinkin Elinan kanssa varsin sukkelaan ulos talosta ja lenkille. Esittelin itseni tänään oppilaskodille aamukokouksessa. Tapahtuma oli mukava. Phi Thai, eräs seurakuntalainen toimi meille tulkkina, joten se teki aamusta paljon siedettävämmän. Tunnistin kyllä yhden laulun joka laulettiin ilman tulkkausta, Armo suuri ihmeinen (Amazing Grace). Jes...Palveluksen jälkeen lähdimme Elinan kanssa syömään. Siinä burgeria ja keittoa syödessä tuli mieleen, että jos kuluttaisimme aikaa vielä käymällä jalkahieronnassa. 150 bahtia ei tuntunut kovin pahalta rahamäärältä tuhlata tunnin hierontaan… Jalat tuntuvat edelleen niin ihanan kevyiltä. Naiset ihastelivat sitä, kuinka meillä on niin heleän vaalea iho ja naureskelivat, kun väliin hieronta hieman kutitti.
Iltapäivän viihdyin tietokoneella ja asensin Firefoxin, jotta toimisi paremmin. Kävin myös nopeasti kokeilemassa sitä puoliautomaattimopoa. Eiköhän se siitä. Väsytti aivan älyttömästi koko päivän. Illalla taas lähdettiin ulos syömään – ei puolen euron säästön vuoksi jaksa ruveta itse tekemään ruokaa. Tarkoitus oli korjata mopokypäräni visiirikin, mutta kiinniolon vuoksi jouduimme jättämään sekä visiirin korjauksen huomiselle että vaihtamaan ravintolaa. Täällä voi tosiaan ihan milloin vain olla ravintolan ovella kyltti ’suljettu seuraavan kuukauden’.
Löysin kummastakin paikallisesta 7-Eleven-kaupasta, jotka muuten ovat 24h auki, Cadburyn suklaata. Oi ihanaa! Sitten menimme tosiaan erään kanadalaisen Bethin kanssa illalliselle, chicken p-jotain-g-jotain-na. Ihan hyvää kyllä. Beth on täällä Mae Hong Sonin lähellä vapaaehtoistyössä. Hän yllättävää kyllä huomasi aksentissani Etelä-Afrikkaa. Kuten sanoin, hyvin yllättävää...
Ruoan jälkeen kävelimme iltabasaarilla. Ovat kuulemma kadut hiljentyneet sitten tammikuun, kun suurin osa turisteista katoaa. Oli siellä siltikin vielä toimintaa. Löysin vaikka mitä ihanaa kultaista ja timantein koristeltua esinettä, mutta täälläpäin asiat saavat hieman erilaisen tarkoituksen. Piti jättää ne kaikki sinne. Keskellä lampea Mae Hong Sonin keskustassa iltabasaarin keskellä on suuri kuninkaan kuva, upeasti koristeltu ja valaistu. Täälläpäin on kuninkaan palvonta ’in’.
Juu, mutta suklaasta ja hyvästä ruoasta tyytyväisen täynnä, minä menen nyt nukkumaan, jotta jaksan aamulla kouluun. Jos nenä on auki, osallistun liikunta-tunnille aamusta. Timoa on muuten vaivannut selkäkipu. Hän lähtee huomenna käymään lääkärissä Chiang Maissa, joten olemme Elinan kanssa lapsenvahteina. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin sekä Chiang Maissa että meillä täällä.
After the morning service we drove to town to get something to eat. While we were having our burger and soup a thought that we could waste some time going to a foot massage. 150 bahts didn’t seem too much to be wasted on an one-hour massage. My feet feel so light still. Lovely… The women at the parlour were awed by our pearly skin and then they were laughing at us and how ticklish we were at times. It was great!
The afternoon I spent by the computer. I downloaded Firefox so that this thing would work better. I also test-drove that half-automatic moped. It should be alright. I’ve been so tired the whole day. In the evening we left out to eat something – itäs no use cooking something to save 0,5 euros. The idea was to fix the visor of my helmet as well but due to being closed we had to both move the fixing for tomorrow and go to some other place to eat. I hear it’s sometimes common that you find a sign saying ‘will be back in business in one month’ any day without any warning beforehand.
I found Cadbury chocolate from both local 7-Eleven stores which are both open 24h by the way. The chocolate was great!! Then we went to have dinner with one Canadian called Beth. She’s somewhere around Mae Hong Son doing voluntary work. I ordered some chicken p-something-g-something-na. It was good. Beth picked some South African in my accent – I was more than surprised.
After the dinner we went for a walk at the night bazaar. Elina said that the streets have gotten a lot emptier now that the busiest tourist season has passed. It still had enough those little stands for me.
But anyway, I’ve reached my elegant sufficiency and I’m happy. I should go to bed. Tomorrow is school day again. If this flu was to get any better, there’s PE first in the morning. Timo (the father of the family) is leaving to see a doctor in Chiang Mai tomorrow so I’m also babysitting tomorrow with Elina. I hope everything goes well, here and in Chiang Mai as well.
